Päivän dänkein puheenaihe: Hampun uusi tuleminen

Julkinen keskustelu hampusta käy kuumempana kuin koskaan. Kun valtiot ja osavaltiot pohtivat lääke- tai viihdekäyttöön tarkoitetun kannabiksen laillistamista ja dekriminalisointia, on hampusta tullut päivänpolttava keskustelunaihe jopa kaikista konservatiivisimmissa ruokapöydissä. 

Ja hyvä näin, sillä stigma hampun ympäriltä tulee poistaa. Keskustelua käytäessä on myös tärkeää tunnistaa ja määrittää se, puhutaanko kannabiksesta kasvina, lääkkeenä, viihdekäyttömielessä vai esimerkiksi elintarvikkeena. Väärät ja ristiriitaiset tiedot lisäävät hämmennystä suuren yleisön keskuudessa. Tehdään siis tärkeä selvennys heti alkuun:

Hamppu on Cannabis sativa -kasvin kanta, jossa on hyvin alhainen THC-pitoisuus (kasvin psykoaktiivinen yhdiste) ja jota käytetään esimerkiksi tekstiiliteollisuudessa ja maataloudessa. Hamppukuidun käyttö tuo näille aloille lisäarvoa erityisesti sen ekologisen kestävyyden ansiosta. Tässä tekstissä puhumme hampusta nimenomaan tässä kontekstissa. 

Hamppu on eräs maailman ekologisimmista viljelykasveista 

Hamppua on viljelty tuhansia vuosia ja käytetty esimerkiksi paperin, tekstiilin ja biodieselin raaka-aineena. Yksi maailman ensimmäisistä ja monikäyttöisimmistä viljelykasveista kuitenkin unohdettiin länsimaissa vuosikymmeniksi. Miksi ihmeessä? Syyt juontavat juurensa tehomaatalouden yleistymiseen, kaupungistumiseen ja siihen, että hamppu monin paikoin väärinymmärrettiin ja sekoitettiin päihdehamppuun. Tekstiilialalla hampun korvasi puuvilla, jonka maailmanlaajuiset haitalliset ympäristövaikutukset ovat tänä päivänä kouriintuntuvat. 

Hamppu on periaatteessa rikkaruoho, joten se kasvaa onnistuneesti vähäisellä kastelulla ja ilman torjunta-aineita. Hamppu jättää myös itse maaperän ravinteikkaammaksi kuin mitä se ennen kasvatusta oli. Hampun luontainen korkea ravinnepitoisuus onkin yksi niistä syistä, miksi se soveltuu mitä mainioimmin kasvatusalustaksi varsinkin hydroponisessa viljelyssä, missä vesi liikkuu kasvatusyksiköstä toiseen suljetussa kierrossa. 

Suosimmekin hampun käyttöä ja kasvatusta sen positiivisten ympäristövaikutusten johdosta. Hamppu soveltuu erinomaisesti myös Suomen ilmastoon ja tästä hienoja esimerkkejä ovat kuituhampun viljelyttäjät HempRefine Oy ja Murtolan Hamppufarmi, joka erikoistuu hamppuöljystä jalostettuihin elintarvikkeisiin.

Ilmaston lämpeneminen ja hiilidioksidipäästöjen karkaaminen käsistä ovat sukupolvemme suurimpia haasteita. Lisääntyvästä hampun käytöstä onkin povattu yhtä maapallon ongelmien ratkaisijaa. Kasvina hamppu on hyvä hiilidioksidin sitoja ja näin sitä kutsutaankin hiilinegatiiviseksi tuotteeksi. 

Hamppu versojen kasvatusalustana Pinoalla

Kun hamppusato on korjattu, jalostettu ja toimitettu Pinoa Foodsin käyttöön, suuret hamppukuiturullat leikataan ja varastoidaan. Kun kuituun lopulta kylvetään versojen siemenet, annamme alustalle vain vettä ja uusiutuvista energialähteistä tulevaa valoa.

Ympäristöystävällisyys, joka kantaa läpi tuotantoketjun, on meille ehdottoman tärkeää. Käyttämällä lähellä viljeltyä hamppua, tiedämme tasan tarkkaan, mistä raaka-aineet tulevat, paljonko niiden tuottaminen on kuluttanut luonnonvaroja ja millaisissa olosuhteissa tuotteemme kasvavat.

Haluamme kannustaa muitakin näkemään hampun valtavan potentiaalin ja monipuolisuuden. Vastuullisuus ja vihreät toimintatavat ovat way to go!