Kaupunkiviljely on saapunut rytinällä Helsinkiin. Ketä kiinnostaa?

Maailmalla megatrendinä tunnistettu kaupunkiviljely loistaa monimuotoisuudessaan. Parvekkeilla olevista perinteisistä multapenkeistä korkean teknologiatason omaaviin yrityksiin, kaupunkiviljelyn tietoisuuden kasvu näkyy positiivisina vaikutuksina nyt myös Suomessa.

 

Kuka kantaa vastuun?

Ruoantuotannon murroksen keskellä katse kohdistuu teknologiayrityksiin, jotka luovat uusia ratkaisuja kestävään ruoantuotantoon. Suurin voima on kuitenkin kuluttajilla, jotka voivat vaatia enemmän läpinäkyvyyttä ja vastuuta elintarviketeollisuuden toimijoilta.

Ilmastonmuutos, väestönkasvu, kaupungistuminen ja luonnonvarojen nopea katoaminen aiheuttaa painetta perinteisille ratkaisuille ja toimijoille. Mikä on kaupunkiviljelyn rooli tässä kaikessa?

 

Mieluummin trendikäs kuin ystävällinen

Tuntuu hyvältä olla osana trendiä, vaikka siitä tulisinkin paha omatunto. Kuluttajamieltymykset ympäristöä rasittaviin elintarviketuotteisiin ovat keskeisessä osassa ilmastonmuutosta ja kestävän ruokavalion kehitystä.

Rakastamme eksoottisia tuotteita ja super foodeja, hyvin brändättyjä tarinoita ja julkkisten suosituksia. Avokadopasta voi yllättää syntisyydellään ja soyatuotteet eivät välttämättä pelasta maailmaa lihansyöjiltä.

Jos kyse on puhtaasta lehtivihanneksesta, on meillä kaikki mahdollisuudet tarjota sitä paikallisittain riippumatta sesongista. Tässä ei ole tarkoitus syyllistää yksittäistä kuluttajaa, mutta herättää ajatuksia vaihtoehtoisista tuotteista ja tuotantotavoista. Varsinkin silloin, kuin ostopäätöstä ajaa ravinnepitoisuus ja hyvinvointi.

Kun kasvatus tapahtuu kaupungissa kontrolloidussa ympäristössä, ei ole tarvetta torjunta-aineille, emmekä ole ilmastonmuutoksen armoilla. Helle- tai pakkassäällä ei ole enää vaikutusta, kun kasveille annetaan suotuisa ympäristö ympäri vuoden, aina oikean tyyppisestä valosta tiettyyn lämpötilaan ja kosteuteen.

 

Vähemmän hukkaa, enemmän makua ja ravintoa.

Liian monta ja liian vähän
Parinkymmenen vuoden päästä, suurin osa 10 miljardista ihmisestä asuu kaupungeissa. Väestönkasvun, kaupungistumisen ja luonnonvarojen tehottoman käytön myötä myös vapaana oleva tila perinteiselle maanviljelylle pienenee. Kun kaupungit suurenevat, välimatka kuluttajan ja tuottajan välillä kasvaa.

Pidemmät ruokakilometrit = suurempi hiilijalanjälki.

Kyse ei ole ainoastaan globaaleista haasteista, vaan myös siitä miten ja mitä Helsinkiläisille tarjotaan ja mihin Suomi sijoittuu innovatiivisten ratkaisujen mahdollistajana.

Vertikaalisen viljelyn avulla voidaan tehokkaasti hyödyntää vapaana olevaa pinta-alaa kaupungeissa ja supistaa toimitusketju erittäin lyhyeksi. Kun tuotanto tapahtuu lähellä kuluttajia, toimijat voivat tarjota laadukkaita tuotteita edullisemmin, kun turhat välikädet jäävät pois.

Keep it coming!
Kaupunkiviljely-yrityksiä on noussut viimeisen vuoden aikana erittäin paljon ja tästä voimme kaikki olla onnellisia. Mitä enemmän meitä on, sitä suurempi paine ja vaikutus kaupunkiviljelyn liikkeellä on vastuullisempaan käyttäytymiseen.

Haastetaan status quo ja pidetään kuluttajina kovaa ääntä. Kenelle meidän tulisi huutaa seuraavaksi?