Puoli kiloa päivässä

Puoli kiloa päivässä.

Tämä tuttu muistisääntö opitaan jo koulussa. Kasviksia tulisi syödä minimissään 500 grammaa joka päivä, mutta hyvä olisi syödä tätäkin enemmän. Suositusta noudattamalla ja valikoimalla lautaselle erivärisiä kasviksia voi pitää huolta mm. riittävästä kuidun, vitamiinien ja mineraalien saannista.

Suomalaisista miehistä 14 % ja naisista 22 % syö kasviksia tämän suosituksen mukaisesti (FinRavinto 2017). Tämän huomaa, kun tarkastelee suomalaisten ravintoaineiden keskimääräistä saantia: esimerkiksi n. 70 % saa ruoasta kuitua liian vähän, ja folaatin saanti jää alle keskimääräisen tarpeen n. 29 %:lla miehistä ja 38 %:lla naisista. 

Kasvisten syöntiä pitäisi lisätä reippaasti. Kyselytutkimusten perusteella suomalaiset suosivat kotimaista erityisesti vihannesosastolla. Muun muassa hyvä viljelyhygienia sekä puhdas ilma, maaperä ja vesi takaavat Suomessa kasvisten korkean laadun ja luotettavuuden. Kylmät talvet kurittavat tuholaiskantoja, vähentäen tarvetta torjunta-aineille. Kotimaassa logistiikkaketjut toimivat ja kasvikset kulkevat vauhdikkaasti tuottajalta koteihin. Tämä mahdollistaa tuoreuden ja parhaan mahdollisen ravintosisällön. 

K-ryhmän teettämä tutkimus suomalaisten ostokäyttäytymisestä nousi tänä syksynä uutisotsikoihin. Kyselyssä kysyttiin muun muassa, mistä suomalaiset luopuisivat viimeisenä, vaikka taloudellinen tilanne olisi kuinka epävarma. Ykkössijalle nousi ilahduttavasti hedelmät ja vihannekset, ja kolmen kärkeen ylsi myös kotimaisen ruoan määrä ruokavaliossa.

Näistä suomalaiset luopuisivat viimeisenä, top 5:

  • hedelmät ja vihannekset (46 %)
  • autolla liikkuminen (38 %)
  • kotimaisen ruoan määrä ruokavaliossa (36 %)
  • tuore liha (29 %)
  • tuore kala (20 %)

Suomalaisten tahto ostaa kotimaisia kasviksia ei kuitenkaan aina vastaa todellista ostokäyttäytymistä. Tällä hetkellä energian hintojen nousu näkyy kotimaisten kasvisten hinnoissa, ja hintojen muutos on heijastunut voimakkaasti ostokäyttäytymiseen. Hintojen nousu on saanut suomalaiset karsimaan vihanneksia, hedelmiä ja marjoja ruokavaliostaan.Tänä talvena kasvisten syönti saattaa siis jäädä yhä pienemmäksi. Juureksia ja sipuleita ostetaan edelleen, mutta kasvisten osto on yksipuolistunut. Esimerkiksi tuoreet yrtit ja marjat jäävät kaupan hyllyyn. Kurkut ja tomaatit ostetaan yhä useammin ulkomaisena. 

Onko suomalaisia kasviksia mahdollista syödä ympäri vuoden?

Suomen vuodesta valtaosa on kasveille kurjaa aikaa. Kylmyys ja pimeys ottavat koville, eikä kasvu onnistu ilman lämmitystä ja lisävaloa. Lämpö ja valo on tuotettava esimerkiksi sähköllä tai polttoaineilla. 

Suomalaisia kasviksia löytää kaupoista silti ympäri vuoden. Juurekset säilyvät oikein säilytettänä talven yli seuraavaan satokauteen saakka. Monien kasvisten kohdalla lyhyttä kasvukautta voidaan paikata hyvällä säilömisellä: marjat voidaan pakastaa, viljat kuivata; tomaateista voidaan tehdä säilykkeitä, hedelmistä mehuja ja hilloja. Näissä prosesseissa kasvin solurakenne muuttuu ja ravintosisältö heikkenee. Esimerkiksi monet vitamiinit tuhoutuvat kuumentaessa, ja hilloihin lisätään usein sokeria. Lopputuotteiden käyttötarkoitukset voivat olla erilaisia kuin tuoreilla kasviksilla. 

Lehtivihanneksille soveltuvat säilömismenetelmät ovat rajallisia. Esimerkiksi pinaattia voidaan pakastaa ja yrttejä kuivata, mutta pääosin lehtivihannesten rakenne ei kestä säilömismenetelmiä. Esimerkiksi sulatetusta pakastepinaatista ei saa hyvää salaattipohjaa, sillä pakastaminen rikkoo kasvin solurakenteen. Kurkut ja salaatit on lähtökohtaisesti syötävä tuoreena: kesällä kasvanut sato ei säily seuraavaan kevääseen. Kotimaisille tuoreille kasviksille on kuitenkin kysyntää ympäri vuoden, joten tuotannon on oltava ympärivuotista. 

Edellä mainituista syistä Suomessa onkin reippaasti kasvihuoneviljelyä. Lehtivihannesten viljelyyn on luonnonvaloa saatavilla riittävästi vain noin kolmanneksen vuodesta, ja lisävaloa tarvitaan 8 kuukautta vuodessa. Valot ja lämmitys vaativat energiaa. Energian hinnan nousu on vaikuttanut merkittävästi kasvihuoneiden kustannuksiin ja tuotteiden hintoihin. 

Mistä ratkaisuja kylmiin talviin?

Kotimainen kasvisten tuotanto talvella tulee jatkossakin olemaan kylmyyden ja pimeyden vuoksi riippuvainen keinotekoisista energianlähteistä. Suomalaisten on ehkä tehtävä yhä enemmän kompromisseja. Erityisesti talvella eteen tulee vaikea valinta kotimaisen ja edullisen tuotteen välillä. 

Kasvihuoneet kuitenkin pyrkivät kehittämään toimintaa vähemmän energiaintensiiviseksi, jotta energian hinnat eivät korottaisi kasvisten hintoja saavuttamattoman kalliiksi. Energiatehokkuuden parantaminen onkin kasvihuoneille merkittävin väylä kamppailuun arvaamattomien kustannusten kanssa. 

Tulevaisuudessa saatamme nähdä yhä enemmän vihannesten talvituotannon siirtyvän hukkalämmöllä lämpiäviin, kasvihuoneita paremmin lämpöä eristäviin sisätiloihin. Kerrosviljely saattaa jalkautua enemmän myös kasvihuoneisiin. Kerros- eli vertikaaliviljelyn mukanaan tuoma energiatehokkuus voi tuoda helpotusta, kun sama sato saadaan pienemmästä tilasta. Lämmitettävää tilaa on vähemmän, kun tila saadaan hyödynnettyä myös korkeussuunnassa. Samalta alalta saatava sato kasvaa, ja korkeat lämmityskustannukset jakautuvat isommalle satomäärälle. 

Toinen mahdollinen muutos saattaa olla energiatehokkaampien kasvisten viljely. Energiatehokkaat kasvikset ovat matalakalorisia, mutta ravintopitoisia kasveja, jotka tuottavat runsaasti biomassaa vain vähällä energialla. 

Me Pinoalla olemme keskittyneet erityisesti energiatehokkaiden versojen viljelyyn. Versojen kasvusykli on äärimmäisen lyhyt, sähkönkulutus tuotettua kiloa kohti on hyvin pientä, ja pienet versot sisältävät korkeita pitoisuuksia vitamiineja ja mineraaleja. Vaikka kilohinnat kaupoissa ovat vielä korkeita, niin suhteutettaessa hinnan vitamiinien, kivennäisaineiden tai kuidun määrään, saattaakin olla halvempaa syödä versoja kuin perussalaattia.

Lue lisää:

Vertikaaliviljely

FinRavinto 2017

Kysely: suomalaiset seuraavat ostoskorin sisältöä ja tuotehintoja aiempaa tarkemmin – tuotteiden tuoreus ja laatu kiilasi silti tärkeydessä kaupan hintatason edelle